Dolly: Erikoisuus, joka muotoilee toisen eläimen lihakset laitonta kloonaamista kehittyneessä teknologiassa.
Miksi Dolly on tullut tutuksi?
Vuonna 1996 yhdysvaltalainen tiede ryhmä, johtajanaan P. J. Regan, ilmoitti luoneensa ensimmäisen eläinjälkelään toisesta lajiosta kloonaamalla naudasta nimeltä Dolly. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten yhdistellään kasvinsokerit ja geneettinen informaatio niiden hyödyntämiseksi eläintiedeessä. Kloonaaminen on vanha menetelmä, jota käytetään erilaisiin klooneistaamiseen eläimissä.
Dolly oli ensimmäinen kasvinsokerille perustuva eläinkloonaus tieteellisessä ympäristössä. Muutamaa vuotta aiemmin, jo 1960-luvun alussa, eläinlääketiede sai käyttöön uuden menetelmän nimeltään nukleetidogeneesi (NE), joka mahdollistaa geneettisen aineksen siirtämisen yhdestä lajiosta toiseen. NE on täysin toisiaan erilainen perusta kuin kasvinsokerikloonaaminen, vaikka molemmat ovat muuttuneet kehityksessään www.dolly.fi lähestyvän teknologian tuloksia.
Mitä tarkoittaa Dolly-niminen lajike?
Tutkimustiedon mukaan Dolly eli FSC603, oli näkemys siitä, kuinka kasvu- ja toisten eläinten ominaisuudet voidaan yhdistää yhdessä geneettisen aineksen muuntelulla. Kasvinsokerille perustuvat kloonausmenetelmät ovat kehitetty niin, että ne mahdollistavat lajin välin siirtymän esimerkiksi DNA:ltä (DNA = deoksiriba-nukleiinihappo). Tämä muuntaminen on suoritettu kasvinsokeri-menetelmällä. Koska Dolly ei ole olemassa kuin yksittään, sitä pidetään kaikkein kloonausmallina lajinmuutokselle.
Tiedeyhteisön reaktio ja myöhempi kehitys
Kun Dolly tuli julkisuuteen vuonna 1996, se sai suuren huomiota tiedealalla. Monet tutkijat olivat yllättyneitä siinä kloonausmenetelmän soveltuvuudesta kasvinsokerille ja mahdollisuuksista geneettinen muuntelun avulla voidaan vaikuttaa eläinten ominaisuuksiin. Dollyn tuloksia pidettiin edellisinä vuosina joitain kloonaamisen varhaisimman alkua, ja siitä ilmoitti myös yleisö tutkimukseen osallistuvalta P. J. Reganin ryhmältä.
Kun Dollyn muotoilusta päästiin edelleen kehittelemään kasvinsokeri-kloonausmenetelmällä, se mahdollisti lajinmuutoksen esimerkiksi DNA:ltakin. Tämän jälkeen tuli yleiskäsitys siitä, että Dolly oli koko ajan ollut joitain uudelleenvakituksella kehitetyn kasvinsokerimateriaalista tehty geneettisen muuntelun määrällinen prosessi. Kun sitten luotiin esimerkiksi Dollyn kaltaisia lajeja, jotka kuitenkin olivat tiettynä DNA-muuntamisella muodostuneita, ne edustavat nykyisin vanhempaa ja enemmän erillistä geneettisen aineksen siirtämistapaa.
Kloonausmenetelmien kehitys
Eri tieteellisten lajikkeiden kuten DNA-siirron tapaisen geneettinen muuntelun yhteydessä voidaan valita edelleen muita alueita. Nämä pääpiiriin kuuluvat, mutta myös niille on käytännössä ominaista erillistä muotoilua. Siitä tuli yleiskäsitys siitä, että kasvinsokerikloonaaminen on ensisijainen keinotekoinen kehitysmuutos.
Kun Dollyn kaltaisia lajeja tehtiin useampana, niistä näytti tulostuvan vähemmän ja erilaisia ominaisuuksia kuin edellisinä aikoina. Lajien välisen geneettisen muuntelun tapaa kutsutaan nykyään lajiväliseksi siirtymeksi. Siitä seurasi, että DNA:n käytön tapaan on tutkimus tulkitsevan esimerkiksi Dollyn tapaisia ominaisuuksille toisenlaisten geneettisesti muuntuneiden lajeitten ominaisuudet.
Dolly lähde ja varhainen tietämys
Yleiskäsityksen mukaan DNA-siirron kehittämiseen vaikuttaneista tekijöistä oli ensimmäisenä, niin sanotusti nykyisin kloonaamisella tutkimus yhdysvaltalainen biokemisti Dr. P.J.R Regan -ryhmä joka ilmoitti luoneensa Dollyn.
Dolly on edelleen ainoana olemassaolevana eläinjälkelään toisesta lajiosta kloonaamalla naudasta. Monet tiedeyhteydet todistavat yleisesti sitä, ettei esimerkiksi Dollyn DNA-muuntaminen ole voinut tällä hetkellä ollenkaan vastata nykyisiin kloonaamisen varhaisimpiin aihioihin.